PIANISTI

Tutkimus

Ristilän taiteellinen jatkotutkinto Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa keskittyy suomalaisiin säveltäjänaisiin 1800-luvulta nykypäivään. Tutkinnossaan hän tarkastelee, miten sukupuoli ilmenee säveltäjän, teoksen ja esittäjän yhteydessä.

Konsertit

1. Naisten salonki

14.5.2022 Musiikkitalon Organo-salissa
Milla Mäkinen, sopraano & Jenna Ristilä, piano

Naiset ovat säveltäneet erityisen paljon yksinlauluja ja kamarimusiikkia, jota historiallisesti on esitetty yläluokkaisten naisten kotisalongeissa niin ammattilaisten kuin harrastelijoidenkin toimesta. Tämän konsertin laulusävellysten runoilijatkin ovat kaikki naisia, mikä on yksinlauluperinteessä harvinaista.

OHJELMA

Erna Tauro (1916–1993): Höstvisa (Tove Jansson, 1914–2001)

Heidi Sundblad–Halme (1903–1973): Crépuscule

Carita Holmström (1954–): Dagen svalnar: 4 sånger till dikter av Edith Södergran (1892–1923)

Iida Antola (1990–): Kolme laulua L. Onervan runoihin (1882–1972)

Laura Netzel (1839–1927):
Tre salonstykker Op. 24
Colibri (anon.)
Voici la brise Op. 55 (Zari)

***

Minna Leinonen (1977–): Sunken

Heidi Sundblad–Halme: Keltainen nocturno Op. 25/1 (Katri Vala, 1901–1944)

Minna Leinonen: Kevätkesän avaruus (Suvi Nuotio, 1980–)

Helvi Leiviskä (1902–1982): Sonatiini Op. 14

Ida Moberg (1859–1947): Mazurka

Agnes Tschetschulin (1859–1942): Valse gracieuse

Aili Elina Auer (1901–1979): Onni (Aila Meriluoto, 1924–2019)

Greta Dahlström (1887–1978):
För alla vindar (Viola Renvall, 1905–1998)
Nattlig madonna (Edith Södergran)

Aili Elina Auer: Iltamieliala (Aila Meriluoto)

***

Lilli Leinberg (1836–1922): Ett ord på vägen (Lina Sandell, 1832–1903)

2. Nainen ja sonaatti

14.11.2023 R-talon konserttisalissa
Iiris Tötterström, sello & Jenna Ristilä, piano

Konsertissa kuullaan naisten säveltämiä sonaatteja kolmelta eri vuosisadalta. Näistä Heidi Sundblad-Halmeen sellosonaatti on todellinen harvinaisuus – sen nuotit olivat vuosikymmeniä kadoksissa, kunnes Nuppu Koivisto-Kaasik löysi ne arkistojen kätköistä. Sonaattimuoto on parisataa vuotta ollut klassisen musiikin kuninkuuslaji, mutta vain harva säveltäjänainen on säveltänyt sonaatteja. Syiksi on todettu mm. koulutuksen rajoitteet ja ajan puute. Sonaattimuodon on myös arveltu olleen patriarkaalisuudessaan säveltäjänaisia vieraannuttanut muoto. 

OHJELMA

Jovanka Trbojević (1963–2017): Pianosonaatti

Heidi Sundblad-Halme (1903–1973): Sonaatti sellolle ja pianolle Op. 14/23

Laura Netzel (1839–1927): Pianosonaatti Op. 27

3. Tanssiva nainen

14.11.2024 Musiikkitalon Organo-salissa
Jenna Ristilä, piano

Konsertti koostuu tanssiin liittyvistä soolopianoteoksista. Tanssi on pianokirjallisuudessa läsnä monin eri tavoin: tämän ohjelman säveltäjät ovat inspiroituneet muun muassa barokin tanssisarjoista (Leiviskä ja Holmström), mielikuvitushahmoista (Von Troil, Boije), sekä kansantansseista (Netzel). Tanssi voi edustaa ankaraa, älyllistä sävellystyyliä tai romantiikan virtuoottista briljanssia.

OHJELMA

Nathalia Berg (1817–1875): Fantasia ja valssi

Heidi Sundblad-Halme (1903–1973):
Tango elegiaco baletista Lumottu vyö Op. 21
Danse drolatique Op. 4/4

Laura Netzel (1839–1927): Kolme humoreskia Op. 26

Helvi Leiviskä (1902–1982): Suite antique Op. 3

***

Aino Tenkanen (1992–): Uusi teos

Mina Boije (1818–1873): Antonio: Valse gracieuse

Brita von Troil (1902–1990): Skogsrået dansar

Elisabeth von Tiesenhausen-Forstén (1896–1963):
Valse lente Op. 4
Valse mignonne Op. 4

Carita Holmström (1954–): Imaginary dances

4. Naiset maailmalla

Syksy 2025

Konsertissa pohditaan, kuka on suomalainen säveltäjä. Kuuluvatko kotimaa tai asuinmaa säveltäjien teoksissa?


Julkaisut

Raportti symposiumista

Musiikki ja sukupuoli -symposium järjestettiin helmikuussa 2024 kaksipäiväisenä, kansainvälisenä tapahtumana. Ristilä kirjoitti Trioon raportin luentojen ja luentokonserttien annista. Löydät sen täältä.

Uusia polkuja: Miksi soitan naisten musiikkia

Artikkeli Suoni ry:n Toiminta soi -verkkolehdessä. Teksti on lyhennelmä Ristilän ensimmäisen konsertin käsiohjelmatekstistä. Lue se täältä!

Artikkeli Carita Holmströmin Södergran-lauluista

Jatkotutkintoni ensimmäisessä artikkelissa analysoin Holmströmin Södergran-lauluja esittäjän näkökulmasta. Hyödynnän analyysissani Marion A. Guckin ekspressiivistä kuvailua sekä Pirkko Moisalan dialogista musiikkianalyysia. Artikkeli on tällä hetkellä luonnosvaiheessa.

Konferenssit

Sex in Sonata Form

In this lecture recital I examine how women composers approach absolute music, and as an example of that I analyze Laura Netzel's piano sonata (1893) in the light of gendered sonata form theories from 19th century. I show how Netzel uses gendered themes in what could be interpreted as a feminist way, and play excerpts from the sonata. The analysis is based on Marcia Citron's (1994) and Liane Curtis' (1997) feminist analyses. Both Citron and Curtis have discovered interesting ways in which women composers handle their thematic material, both texturally and structurally, that could be interpreted as challenging sexual stereotypes.


Gender, agency, and status in Carita Holmström's Södergran songs

This lecture recital focuses on Carita Holmström's song cycle Dagen svalnar (The day cools) – 4 songs to poems by Edith Södergran. Södergran's poems present a typical 'innocent woman falls for experienced man' -narrative, which has been the inspiration of so many poems and songs for centuries. In this lecture I am using the female character's perspective, her agency and status as the basis of my analysis of Södergran's poems and Holmström's compositions. In this kind of stories, the status hierarchy is often clear: the man is the protagonist, and the woman is portrayed as a passive being (the famous other). In this song cycle, however, I claim that many of the compositional choices made by Holmström emphasize the agency of Södergran's woman, and that both the poems and the music challenge the expected status hierarchy. My analysis is inspired by Marion Guck's article A Woman's (Theoretical) Work (1994), and Sara Ahmed's thoughts on personal and theoretical in her book Living a Feminist Life (2017).